Liioitellun löysän ihon ja ihopoimujen vaikutus koirien terveyteen

Joissakin koiraroduissa löysä, liiallinen iho sekä ihon poimuuntuminen ovat tunnusomaisia piirteitä, joita suositaan myös rotumääritelmissä. Löysä iho ja poimut voivat kuitenkin aiheuttaa koirille monenlaisia terveysongelmia sarveiskalvohaavoista ja sokeutumisesta kroonisiin ihotulehduksiin ja shar pein SPAID-oireyhtymään. Krooniset ihotulehdukset vaativat usein toistuvaa antibioottilääkitystä, mikä lisää antibioottiresistenssin uhkaa.

Ihopoimut

Poimujen paikat

Koirilla on ihopoimuja esimerkiksi huulissa, silmien ja vulvan ympärillä sekä nenän päällä. Haittaa aiheuttavia poimuja on erityisesti lyhytkuonoisilla sekä voimakkaasti ryppyisillä tai lihavilla koirilla.

Nenän päälle saattaa muodostua syvä ihopoimu erityisesti, kun kuono on alikehittynyt ja liioitellun lyhyt. Ihopoimu on ylimääräistä ihoa, jonka määrä ei ole vähentynyt kallon luuston lyhentyessä.

Jos kuono on hyvin lyhyt ja nenäpoimu hyvin korostunut, nenäpoimun karvat voivat osua silmän pintaan ja vahingoittaa sitä. Koirilla, joilla on nenäpoimu, esiintyy sarveiskalvon haavaumia lähes viisinkertaisesti verrattuna koiriin, joilla nenäpoimua ei ole.

Korkkiruuvihäntäisillä koirilla häntäluuston kiertyminen luo syviä taskumaisia poimuja ristiluun alueelle. Jokainen hännän kierre syventää poimuja entisestään.

Shar peillä koko nahka saattaa olla poimuinen.

Syvät ihopoimut voivat olla kroonisesti tulehtuneet

Syvät ihopoimut keräävät kosteutta ja likaa, mikä johtaa bakteerien ja hiivojen ylikasvuun. Poimussa voi olla krooninen, märkäinen, haiseva infektio. Paikalliset infektiot ovat yleisiä, jos poimuja ei puhdisteta säännöllisesti. Infektiot voivat olla tuskallisia, varsinkin jos iho haavautuu.

Naaman poimuihin tarttuvat kyyneleet ja sylki lisäävät ongelmia, ja virtsa saattaa pahentaa narttukoirien vulvapoimujen ongelmia.

Ihopoimut saattavat olla niin syviä, että niiden puhdistaminen on hankalaa. Seppäsen ym. (2019) tutkimusaineistossa syvin häntäpoimu oli peräti neljä senttimetriä. Useimmiten häntäpoimuun ei mahdu sormi, mikä vaikeuttaa puhdistamista merkittävästi.

Ihopoimujen tulehduksia saatetaan vähätellä, koska tulehdus jää usein poimujen suojaan piiloon.

Kaikkien lyhytkuonoisten koirien selkäranka ei taivu tarpeeksi, jolloin koirat eivät pysty nuolemalla puhdistamaan peräpäätään. Tämän takia omistaja ei välttämättä huomaa ongelmaa lainkaan, tai ongelma tulkitaan hassuksi tavaksi. Olet saattanut nähdä ”hassuja” videoita koirista, jotka yrittävät helpottaa peräpäänsä kutinaa ja kipua hankaamalla sitä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin.

Poimuja voidaan korjata kirurgisesti, mutta toimenpide ei välttämättä ole helppo.

Havainnollistavia kuvia ihopoimuista ja niiden tulehduksista löydät esimerkiksi tältä Lavengelin sivulta.

Brittitutkimus ihopoimutulehdusten esiintyvyydestä

Vuonna 2022 julkaistussa O’Neillin ym. tutkimuksessa analysoitiin brittiläistä VetCompass-eläinlääkäriaineistoa, jossa oli runsaan 900 000 hoidetun koiran tiedot 887 eri klinikalta.

Ihopoimutulehduksia esiintyi yhden tutkimusvuoden (2016) aikana kaikkiaan 0,37 prosentilla koirista. Esiintyvyys oli suurin englanninbulldoggeilla, ranskanbulldoggeilla, mopseilla, basset houndilla, cockerspanielilla ja shar peilla. Viidellä rodulla aineistossa ei ollut yhtään ihopoimutulehduksen diagnoosia: toyvillakoira, rottweiler, pomeranian, kääpiömäyräkoira ja cavachon (cavalier kingcharlesinspanielin ja bichon frisén risteytys) (ks. kuva alla).

Ihopoimutulehdusten esiintyvyys Briteissä koiraroduittain vuonna 2016 (VetCompass-eläinlääkäriaineisto). Vaakaviivat kuvaavat 95 % luottamusvälejä. Lähde: O’Neill ym. 2022.
Ihopoimujen yleisimmät esiintymispaikat

Ihopoimutulehdusta esiintyi O’Neillin ym. aineistossa yhteensä 1009 eri paikassa, joista yleisimmät olivat huuli (37 %), naama (22 %), vulva (14 %), nenänpäällys (9 %), häntä (6 %) ja silmänympärys (3,5 %) (ks. taulukko alla). Yleisimmät esiintymispaikat vaihtelivat yleisimmin edustettujen rotujen välillä: äärimmäisen lyhytkuonoisilla roduilla oli paljon naama- ja nenäpoimuja sekä silmänympäryksen poimuja, kun taas spanieliroduilla (cockerspanieli ja cavalier) ja valkoisella länsiylämaanterrierillä huulet olivat yleisin paikka.

Yleisimmät ihopoimutulehdusten paikat kymmenessä rodussa, joissa tulehduksia esiintyi eniten (O’Neill ym. 2022).

Silmäluomien virheasennot

Pään ihon poimuisuus aiheuttaa luomien sisäänkiertymää (entropium), ja liian löysä iho kiertää luomia ulospäin (ektropium). Sisäänpäin kääntynyt luomi hiertää silmää, ulospäin kääntynyt ei suojaa silmää asianmukaisesti.

Sekä ulos- että sisäänkiertynyt luomi altistavat kivulle ja sarveiskalvon vaurioille. Usein leikkaus on ainoa tehoava hoitokeino.

Silmäluomien virheasennoista kärsivät koirat voivat näyttää hauskoilta ja vetoavilta – kukapa ei olisi nähnyt esimerkiksi postikortteja, joita komistaa surullisen näköinen koira, jonka alaluomet roikkuvat tai kiertyvät ulospäin paljastaen punaisen sidekalvon. Voit kuitenkin itse kokeilla miltä tuntuu, kun venytät alaluomeasi niin, että sidekalvo paljastuu. Ja tiedät kokeilemattakin, että silmän pinnan pienikin hankaus tuntuu äärettömän epämiellyttävältä.

Brittiläisessä O’Neillin ym. (2025) tutkimuksessa selvitettiin kuinka suurella osalla vuonna 2019 eläinlääkärin vastaanotolla käyneistä koirista diagnoosina oli luomenkiertymä. Sisäänkiertymien (entropium) osuus oli koko koirajoukossa 0,33 %. Eniten kiertymiä oli shar peilla (15 %), chow chowlla (9 %), napolinmastiffilla (7 %), clumberinspanielilla (6,3 %), bernhardinkoiralla (5,0 %) ja englanninbulldoggilla (4,7 %).

Luomen uloskiertymien (ektropion) osuus oli koko koirajoukossa 0,04 %. Eniten kiertymiä oli napolinmastiffilla (4 %), bernhardinkoiralla (1,7 %), basset houndilla (1,6 %) ja tanskandoggilla (1,5 %).

Leikkaushoitoon päädyttiin 18 prosentissa sisäänkiertymätapauksia ja 4 prosentissa uloskiertymätapauksia.

Lyhytkuonoiset riskiryhmää

Brakykefaaliset eli lyhytkuonoiset rodut ovat luomen sisäänkiertymän riskiryhmässä nenäpoimunsa vuoksi. Nenäpoimu altistaa silmän sisänurkan ylä- tai alaluomen sisäänkiertymiselle.

Krecnyn ym. (2015) tutkimuksessa kaikilla tutkituilla 130 mopseilla havaittiin silmän sisänurkan luomenkiertymä. Costan ym. (2021) tutkimuksessa runsaalla viidenneksellä (22 %) ranskanbulldoggeja, shih tzuja, mopseja, englanninbulldoggeja, pekingeesejä, boksereita ja bostoninterriereitä havaittiin sisäänkiertymä. Erityisen yleinen kiertymä oli mopseilla (65 %) ja englanninbulldoggeilla (60 %). Tutkimuksen koiramäärä oli pieni, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella.

Kun sarveiskalvo on pidempään ärsyyntyneenä, se pigmentoituu. Mopseilla havaittiin brittiaineistossa pigmentoitumista vähintään toisessa silmässä 92 prosentilla tutkituista koirista. Esiintyvyydellä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys luomen sisäänkiertymään (Maini ym. 2019).

Shar pein erityishaasteet

Shar pein länsimaisessa jalostuksessa on suosittu paksua, poimuuntuvaa ihoa. Poimuuntumisen aiheuttaa paksuuntunut ihonalaiskudos, jonka saa aikaan hyaluronihapon ylituotantoa aiheuttava HAS2-geenimuunnos. Tätä geenimuunnosta tavataan ainoastaan shar peilla.

Hyaluronihapon ylituotanto altistaa monenlaisille ongelmille. Paksuuntunut, poimuinen ihon rakenne aiheuttaa mekaanista haittaa: se altistaa ihotulehduksille ja silmävaurioille, joita on osin käsitelty jo aiemmin tässä artikkelissa. Hyaluronihapon ylimäärä kehossa aiheuttaa myös immuunipuolustuksen aktivoitumisen, mikä ilmenee autoinflammatorisena oireyhtymänä (Shar pei autoinflammatory disease, SPAID). Mitä poimuisempi iho, sitä suurempi sairastumisriski.

Ennen EU-aikaa shar pein maahantuonti Suomeen oli kielletty, mikä osaltaan kertoo rodun terveyshaasteiden vakavuudesta.

Ihotulehdukset

Shar pein poimuuntunut iho aiheuttaa ihotulehduksia, mutta poimuuntumisen aiheuttamat ongelmat eivät rajoitu ulkopuoliseen ihoon: poimuuntuminen ahtauttaa myös korvakäytäviä. Ahtaita korvakäytäviä joudutaan joskus myös korjaamaan kirurgisesti.

Kun korvakäytävät ovat ahtaat, korvien ilmanvaihto estyy, mikä altistaa esimerkiksi kroonisille hiivatulehduksille. Samalla korva altistuu myös bakteeritulehduksille. Krooninen tulehdus voi aiheuttaa korvan ihon liikakasvua, joka tukkii korvakäytävät. Korvakäytävät voivat olla myös synnynnäisesti ahtaat.

Silmävauriot

Pennuilla ja nuorilla shar peilla on liian suuri nahka, minkä vuoksi se poimuuntuu ja aiheuttaa silmäluomien kiertymistä.

Nuorilla koirilla silmäluomien ylimääräinen nahka täytyy usein ommella kokoon, jotta ihopoimut eivät  roiku koiran silmillä. Joskus koiralta voidaan joutua poistamaan ylimääräistä nahkaa silmien ympäriltä.

SPAID

SPAID liittyy shar peille tyypilliseen tulehdusalttiuteen, joka syntyy, kun hyaluronihapon ylituotanto laukaisee synnynnäisen immuunivasteen.

SPAID on laaja autoinflammatorinen oireyhtymä, jonka oireet ovat jaksottaisia ja toistuvia: kuume, nivel- ja iho-oireet, korvatulehdukset ja amyloidoosiriski; lisäksi osalla koirista esiintyy vaikeita immuunivälitteisiä ihovaskuliitteja ja -pannikuliittia.

Familiaalinen shar pei -kuume (FSF). Immuunipuolustus tunnistaa hyaluronihapon taudinaiheuttajaksi, mikä käynnistää kuumereaktion ja tulehduksen.

Rakkulainen ihotulehdus (ihomusinoosi). Tila ilmenee rakkoina tai nestekeräytyminä etenkin jaloissa, kaulan alla ja kupeilla. Rakkojen puhjetessa niistä valuu tahmeaa, kirkasta nestettä, musiinia. Musiini on ns. lima-aine, jota on esimerkiksi nivelvoiteessa ja suoliston suojana. Koira voi ihon kutistessa raapia rakot auki, mistä voi seurata pinnallinen ihotulehdus.

Amyloidoosi. Amyloidoosi on shar pein tyyppisairaus, jossa kehoon kertyy kroonisten tai uusiutuvien tulehdusjaksojen myötä tulehdusproteiineja. Tämä saa aikaan sisäelinten, usein munuaisten, vahingoittumisen riskin.

Laajoissa Shar pei -aineistoissa SPAID määritellään viiden pääoireen yhdistelmänä:

OirealueTyypillinen ilmentymäLisätietoa
KuumeToistuvat 6–72 h kestävät kuumepiikit ilman infektiotaYleisin oire, voi alkaa nuorena
NiveletAkuutti niveltulehdus, erityisesti kintereetTurvotus, ontuma, kipu
IhoVesikulaarinen hyaluronoosi (ryppyinen, paksu iho), punoitus, joskus vesikkeleitäOsin rodulle tyypillisen ihon “ylikorostuma”
KorvatToistuva / krooninen ulkokorvan tulehdusTulehduksilla ei selkeää ulkoista syytä
AmyloidoosiAmyloidikertymät erityisesti munuaisissa, myös muissa elimissäVoi johtaa munuaisten vajaatoimintaan, lyhentää elinikää

Shar peista on olemassa myös alkuperäinen muunnos, joka ei ole läheskään yhtä poimuuntunut kuin myöhemmin jalostettu länsimainen versio.

Shar pein ulkomuototyypit. Länsimaissa yleinen “meatmouth”-tyyppi (A–C) on erittäin poimuinen, kun taas perinteinen, Kiinassa yhä tavallinen tyyppi (D) on vähemmän poimuinen. Ihopoimut syntyvät hyaluronihapon kertymisestä ihonalaiskudokseen, erityisesti kintereiden ympärille “sukkina” (E). Kuva: Olsson ym. 2011.

Uhkana antibioottiresistenssi

Antibiootteja käytetään koirilla erityisesti juuri ihosairauksien hoitoon. Ihotulehdusten hoitoon voidaan tarvita useita pitkiä kuureja. Tämä on ongelmallista, sillä mitä enemmän antibiootteja käytetään, sitä enemmän kehittyy myös antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita.

Merja Rantala ja Jari Jalava kertovat blogikirjoituksessaan 15.11.2019, että seuraeläimistä on löydetty samoja antibiooteille resistenttejä bakteereja kuin ihmisistä, kuten moniresistentit ESBL Escherichia coli ja MRSA. Jopa erittäin resistenttejä CPE-bakteereja on jo löydetty Suomessa koirista.

Rantala ja Jalava toteavat, että resistentit bakteerit leviävät eläinten välillä, mutta myös ihmisten ja eläinten välillä. Seuraeläinten ja ihmisten välillä kontakti on usein tiivis ja pitkäaikainen, mikä mahdollistaa vastustuskykyisten bakteerien tarttumisen molempiin suuntiin.

Antibioottiresistenssi on yksi merkittävimmistä eläinten ja ihmisten terveyttä uhkaavista tekijöistä. Siksikin on tärkeää, ettei eläimille jalosteta ominaisuuksia, jotka altistavat tulehduksille ja ettei iho-ongelmaisia koiria käytetä jalostukseen, vaikka ne saataisiin leikkauksella tai lääkityksellä oireettomiksi.



Lähteitä ja lisälukemista

Costa ym. 2021. Clinical signs of brachycephalic ocular syndrome in 93 dogs. Irish Vet J 74:3. https://doi.org/10.1186/s13620-021-00183-5

Grönthal ym. 2015. Epidemiology of methicillin resistant Staphylococcus pseudintermedius in guide dogs in Finland. Acta Vet Scand 57: 37

Grönthal ym. 2017. Antimicrobial resistance in Staphylococcus pseudintermedius and the molecular epidemiology of methicillin-resistant S. pseudintermedius in small animals in Finland. J Antimicrob Chemother 72: 1021–1030

Jalomäki, Pietilä, Vanhapelto 2016. Koirien perinnölliset silmäsairaudet ja niiden tutkiminen.

Krecny ym. 2015. A retrospective survey of ocular abnormalities in pugs: 130 cases. J Small Anim Pract 56: 96-102. https://doi.org/10.1111/jsap.12291

Maini ym. 2019. Pigmentary keratitis in pugs in the United Kingdom: prevalence and associated features. BMC Vet Res 15: 384. doi: 10.1186/s12917-019-2127-y

Olsson ym. 2011. A Novel Unstable Duplication Upstream of HAS2 Predisposes to a Breed-Defining Skin Phenotype and a Periodic Fever Syndrome in Chinese Shar-Pei Dogs. PLoS Genet 7(3): e1001332. doi:10.1371/journal.pgen.1001332

Olsson ym. 2016. Absolute quantification reveals the stable transmission of a high copy number variant linked to autoinflammatory disease. BMC Genomics 17(1): 299

O’Neill ym. 2022. Ironing out the wrinkles and folds in the epidemiology of skin fold dermatitis in dog breeds in the UK. Sci Rep 12, 10553. https://doi.org/10.1038/s41598-022-14483-5

O’Neill ym. 2025. Conformational eyelid disorders in dogs under primary veterinary care in the UK – Epidemiology and clinical management. PLoS One 20(6): e0326526. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0326526

Rantala & Jalava 2019. Lemmikkien antibioottien käytöllä on väliä – resistentit bakteerit leviävät myös ihmisten ja eläinten välillä. THL:n blogi.

Read & Broun 2007. Entropion correction in dogs and cats using a combination Hotz–Celsus and lateral eyelid wedge resection: results in 311 eyes. Vet Ophthalmol 10:1. https://doi.org/10.1111/j.1463-5224.2007.00482.x

Seppänen ym. 2019. Skin and ear health in a group of English bulldogs in Finland – a descriptive study with special reference to owner perceptions. Vet Dermatol. doi:10.1111/vde.12752

Samankaltaiset artikkelit