Kuinka jalostetaan terveitä koiria, on kysymys, johon moni etsii nopeaa vastausta ja viisastenkiveä. Itselläni on siihen selkeä vastaus, ja niin on monella muullakin. Erilaisia käsityksiä ja painotuksia on asiasta paljon, eivätkä kaikki sovi kaikkiin maihin ja tilanteisiin.

Sitä aina miettii, kuinka onnistuu työtehtävissään. Minulla ei yrittäjänä ole pomoakaan, jolta palautetta voisi saada. Tärkein saamani palaute on kuitenkin aina tullut asiakkailta eli teiltä, rakkaat koiraharrastajat. Tässä blogikirjoituksessa jaan palautetta eräästä pitämästäni jalostuswebinaarista.

BOAS eli lyhytkuonoisten rotujen hengitystieoireyhtymä on yksi koirien vakavimmista hyvinvointiongelmista. Oireyhtymän vähentämiseksi on monissa maissa pystytetty jalostusohjelmia, joiden tehosta ei vielä ole tietoa. Mittaavatko ne edes oikeita asioita? Kesällä julkaistussa suomalaistutkimuksessa raportoidaan eri rotujen tuloksia sekä alustavia...

Sukusiittoisuus on enimmäkseen puhdasrotuisten koirien riesa, mutta myös monirotuisilla koirilla voi esiintyä korkeita sukusiitosasteita. Mitä sukusiitos oikeastaan on ja miten sitä mitataan?

Monet koirien käyttöominaisuuksiin liittyvät piirteet, kuten paimentaminen ja juoksunopeus, on todennäköisesti kehitetty useammin kuin kerran koiran historian aikana. Vuonna 2017 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa rakentunut koirarotujen sukupuu kertoo rotujen keskinäisestä sukulaisuudesta ja auttaa myös jalostuksessa.

Koirien ja kissojen laiton kauppa lisääntynyt voimakkaasti. Tätä suitsiakseen EU-komissio on julkaissut ehdotuksensa yhdenmukaisiksi säännöiksi koirien ja kissojen hyvinvoinnin parantamiseen Euroopan Unionin alueella. Nämä säännöt toisivat muutoksia myös joihinkin meidän käytäntöihimme.

Pelokkuutta ja ahdistuneisuutta esiintyy koirilla yleisesti. Niiden hoito ei aina ole helppoa, mutta kannattaa. Useimmissa tapauksissa on olemassa keinoja, joiden avulla niin koiran kuin omistajankin elämä helpottuu.

Dobermannit elävät keskimäärin muita koiria lyhyemmän elämän, mikä johtuu todennäköisesti sukusiitostaantumasta ja tautigeenien kasautumisesta. Australialais-yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan rodun elinikää voitaisiin nostaa ja terveyttä parantaa rodunsisäisten risteytysten avulla.

Uusi eläinten hyvinvointilaki tulossa olevine jalostusasetuksineen määrittää vihdoin konkreettisia rajoja myös koirien haitallisten ominaisuuksien jalostukselle. Paras keino eteenpäin on tehokas, ongelmia vähentävä jalostus. Terveempiä geenejä täytyy tarvittaessa voida hakea rotujen ulkopuolelta.

Koirien aivot ovat aikojen kuluessa herkistyneet lepertelylle, ja tämä voi olla yksi syy siihen, miksi koirat ymmärtävät ihmisen sanallista viestintää muita eläimiä paremmin.

Ruotsalaistutkimuksen mukaan koirien ylähengitystiesairaudet ovat melko yleisiä. Tutkimuksessa tunnistettiin kolmetoista riskirotua. Saksanpaimenkoirilla ja monirotuisilla riski oli keskimääräistä pienempi. Tutkimuksesta saatua tietoa rotujen terveysriskeistä voidaan hyödyntää niin diagnostiikassa kuin jalostuksessakin.