Shetlanninlammaskoirien sappirakon mukoseele: kystiseen fibroosiin vertautuva oireyhtymä?
North Carolina State Universityn tutkijat julkaisivat kesäkuussa 2024 tutkimuksen, joka voi muuttaa käsitystämme shetlanninlammaskoirien eli shelttien terveysongelmista. Tutkijat havaitsivat, että shelttien sappirakon mukoseele johtuu CFTR-proteiinin toimintahäiriöstä – samasta proteiinista, jonka toimintahäiriöt aiheuttavat ihmisillä mukoviskidoosin eli kystisen fibroosin. Ihmisillä tunnetaan yli tuhat CFTR-geenin mutaatiota, joiden aiheuttamien oireiden vaikeusaste vaihtelee.
Sappirakon mukoseele on shelteillä suhteellisen yleinen ja vakava sairaus, jonka syy on tähän asti ollut tuntematon. Nyt sen taustalta löytyi odottamaton yhteys ihmisten perinnölliseen sairauteen.
Mikä on sappirakon mukoseele?
Sappirakon mukoseele on yksi yleisimmistä koirien sappiteiden sairauksista. Mukoseelessa sappirakkoon kehittyy poronsarvimaisia limakalvomuutoksia ja tiivistä, liikkumatonta sisältöä. Sappirakko ja sappitiehyet laajenevat, ja sappirakon seinämään syntyy painevaurioita ja verenkiertohäiriöitä.
Oireina voidaan havaita oksentelua, ruokahaluttomuutta, väsymystä, vatsakipua, kuumetta sekä silmien, ihon tai ikenien keltaisuutta. Noin joka kolmas potilas on oireeton. Edetessään mukoseele voi johtaa sappirakon repeämiseen ja sappinesteen aiheuttamaan vatsakalvontulehdukseen, joka on hengenvaarallinen sairaus.
Sairautta esiintyy kirjallisuuden mukaan erityisesti shelteillä, borderterriereillä, kääpiösnautsereilla, cockerspanieleilla, pomeranianeilla ja chihuahuoilla. Useita muitakin rotuja on mainittu, ja sairautta esiintyy myös monirotuisilla.
Mukoseele voidaan todeta ultraäänitutkimuksella, ja selkeissä tapauksissa hoitona on sappirakon poistaminen leikkauksella.
Uusi näkökulma vanhoihin ongelmiin
Sappirakon mukoseelen syyksi on epäilty sappirakon liikkuvuuden häiriötä. Mukoseelea sairastavilla koirilla on havaittu samanaikaisesti myös kohonneita veren rasvapitoisuuksia, valkuaisvirtsaisuutta, kilpirauhasen vajaatoimintaa sekä lisämunuaisen liikatoimintaa eli Cushingin tautia. Riskitekijäksi on epäilty myös ulkoloishäädöissä käytettyä imidaklopridi-lääkeainetta.
Shelttien mukoseeleen saatiin lisävalaistusta kesäkuussa 2024 julkaistun Gookinin ym. tutkimuksen myötä. Tutkimuksessa havaittiin, että shelteillä mukoseele syntyy kystistä fibroosia ihmisillä aiheuttavasta CFTR-proteiinin toimintahäiriöstä.
Tämä tutkimuslöytö saattaa avata aivan uuden näkökulman myös joihinkin muihin shelteillä esiintyviin sairauksiin. Kun tarkastelemme rodun terveysprofiilia, käy ilmi, että shelteillä esiintyy melko yleisesti useita samoja sairauksia ja oireita kuin ihmisillä, joilla on kystinen fibroosi.
Voi olla mahdollista, että aivan kuten kystisessä fibroosissa, myös shelteillä CFTR-proteiinin toimintahäiriön vaikutus ulottuu sappirakon lisäksi joihinkin muihinkin elimiin. Ehkä shelttien mukoseele ei olekaan erillinen sairautensa, vaan osa laajempaa CFTR-välitteistä oireyhtymää? Tällöin ainakin osa mukoseelen kanssa samanaikaisesti ilmenevistä sairauksista ja oireista eivät olisikaan erillisiä, vaan saman aiheuttajan aikaansaamia.
Mikä on kystinen fibroosi?
Kystinen fibroosi (CF) on ihmisten perinnöllinen, klassisessa muodossaan kuolemaan johtava aineenvaihduntasairaus. Sairaus on Suomessa harvinainen, muualla Euroopassa sekä Yhdysvalloissa selvästi yleisempi.
Kystisen fibroosin aiheuttavat CFTR-geenin (cystic fibrosis transmembrane conductance regulator) mutaatiot, joita on ihmisillä tunnistettu yli tuhat erilaista.
CFTR-proteiini säätelee natriumin, kloridin ja veden kulkua solukalvon läpi. Sen toimintahäiriö sitkistää kehon tuottamaa limaa, tehden siitä epänormaalin paksua ja tahmeaa. Tämä paksuuntunut lima tukkii erilaisia elimistön tiehyitä ja kanavia aiheuttaen ongelmia useissa elinjärjestelmissä.
Ihmisten klassinen kystinen fibroosi ilmenee vakavana monioireisena sairautena erityisesti haimassa, hengitysteissä ja suolistossa. Lähes kaikilla kystistä fibroosia sairastavista ilmenee keuhko-oireita, sillä paksu lima tukkii hengitysteitä ja aiheuttaa toistuvia infektioita. Valtaosalle kehittyy jo ennen syntymää haiman vajaatoiminta. Lähes kaikki miehet ovat hedelmättömiä. Lisäksi esiintyy häiriöitä maksassa, sappirakossa ja munuaisissa.
Klassinen kystinen fibroosi vaatii päivittäistä hoitoa. Hoitoon on kehitetty lääkkeitä, jotka vaikuttavat CFTR-proteiinin muodostumiseen ja sen toiminnan tehostamiseen. Lääkkeiden lisäksi tehdään keuhkojen tyhjennys- ja vahvistamishoitoja sekä keskitytään oikeanlaiseen ravitsemukseen. Ennen nykyaikaisia hoitoja kystinen fibroosi johti varhaiseen kuolemaan, mutta nykyään potilaiden elinikä on pidentynyt huomattavasti.
Ihmisten kystisen fibroosin oireita:
| Yskä ja hengenahdistus (astma) | Erityisesti öisin ja aamuisin sekä rasituksen yhteydessä |
| Hengitystietulehdukset | Flunssat ja keuhkokuumeet seuraavat toisiaan, kun bakteerit pesiytyvät limaan. Poskiontelotulehdukset voivat olla myös kroonisia. |
| Nenäpolyypit | Yleisiä ylähengitystieongelmien yhteydessä |
| Ripuli | Pahanhajuiset, rasvaiset ulosteet ruoansulatusentsyymien puutteen vuoksi |
| Vatsakivut | Johtuen suolisto-ongelmista |
| Hidastunut kasvu | Ravinnon huonon imeytymisen ja/tai kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi |
| Vitamiinipuutokset | Erityisesti rasvaliukoiset vitamiinit A, D, E ja K |
| Suolainen hiki | Diagnostinen merkki – kloridikanavan toimintahäiriö hikirauhasissa |
Kystinen fibroosi vs. shetlanninlammaskoiran mukoseele ja muut sairaudet
Hengitystiet
Ihmisten klassisessa kystisessä fibroosissa etenevä keuhkovaurio on tärkein tekijä, joka lyhentää potilaiden elinikää. Paksu lima haittaa värekarvojen toimintaa, toimii kasvualustana bakteereille ja tukkii hengitysteitä aiheuttaen kroonista yskää ja hengenahdistusta, toistuvia keuhkokuumeita, keuhkoputkentulehduksia ja poskiontelotulehduksia. Pitkäaikainen poskiontelontulehdus voi aiheuttaa nenän limakalvopullistumia eli polyyppeja.
Yskän aiheuttama paineenmuutos altistaa myös mahan sisällön nousemiselle ruokatorveen. Tätä tapahtuu erityisesti heti ruokailun jälkeen.
Shelttien terveyskyselyssä 2,6 prosentilla koirista esiintyi voimakasta niiskutusta, mutta diagnosoitujen hengitystiesairauksien esiintyvyys oli alle 1 %.
Ruotsalaisen vakuutusyhtiö Agrian tilastoissa shelteillä on lähes kaksinkertainen alempiin hengitysteihin liittyvä sairastavuusriski. Myös kennelyskän riski on yli kaksinkertainen.
Kuolinsyynä alempien hengitysteiden sairaudet ovat Agrian tilastoissa toisiksi yleisin luokka, ja riski muihin rotuihin verrattuna on lähes kaksinkertainen. Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä hengitystiesairaudet eivät kuitenkaan kuolinsyynä näytä näin yleisiltä.
Umpieritys
Agrian tilastoissa umpieritysjärjestelmän toimintahäiriöiden esiintyvyys on shelteillä lähes kaksinkertaista verrattuna muihin vakuutettuihin koiriin. Shelteillä esiintyy keskimääräistä yleisemmin ainakin haimaan, kilpirauhaseen, lisämunuaisen kuorikerrokseen (Cushingin tauti) sekä kiveksiin ja eturauhaseen liittyviä sairauksia ja vikoja, jotka ovat kystisessä fibroosissa tyypillisiä.
Munuaiset ja virtsatiet
Kystisessä fibroosissa potilailla esiintyy kroonista munuaissairautta, ja iän myötä riski munuaisten vajaatoimintaan kasvaa. Munuaisten oireet eivät kuitenkaan ole keskeisimpiä kystisen fibroosin oireita.
Shelteillä munuais- ja virtsatiesairaudet ovat suurin yksittäinen sairaudesta johtuva kuolinsyy niin Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä kuin Agrian tilastoissakin. Agriassa riski on yli kaksinkertainen verrattuna muihin vakuutettuihin koiriin. Rotujärjestön terveyskyselyssä munuaisvika oli neljän yleisimmän kuolinsyyn joukossa, diagnosoituna kuudella prosentilla koirista.
Kystisen fibroosin muut tunnusmerkit ja diagnostiikka
Ihmisten kystisessä fibroosissa esiintyy myös muita oireita, joita ei ole dokumentoitu shelteillä ainakaan suuressa määrin. Näitä ovat sormenpäiden paksuneminen (hapenpuute keuhko-ongelmien vuoksi), osteoporoosi (D-vitamiinin puutos rasvojen imeytymishäiriön seurauksena) sekä elimistön kuivuminen (elektrolyyttihäiriöt).
CFTR-proteiinin toimintahäiriö vaikuttaa hikirauhasten ionien kuljetukseen, mikä johtaa poikkeuksellisen suolaiseen hikeen. Kystisen fibroosin diagnoosi tehdäänkin hikitestin perusteella ja varmistetaan geenitutkimuksella.
Muita diagnostisia testejä ovat haimaentsyymien mittaus, rasva-arvojen määritys, keuhkojen toimintakokeet ja elinten kuvantaminen.
Kystisellä fibroosilla eri vakavuusasteita
Ihmisten klassisessa kystisessä fibroosissa keuhkojen toimintahäiriö etenee ja johtaa lopulta kuolemaan. Nykyisin potilaiden elinajanodote on kehittyneiden lääkkeiden ansiosta jopa yli 50 vuotta.
Osa mutaatioista aiheuttaa vain tiettyjen elinten oireita tai lievempiä oireita kaikissa elimissä. Sairastuneella voi olla esimerkiksi pelkkä siemenjohdinten kehityshäiriö ilman mitään muita kystisen fibroosin oireita. Hieman vakavampaan muotoon taas liittyy lieviä keuhko-oireita ilman, että keuhkovaurio etenee.
Jopa saman mutaation aiheuttama kystinen fibroosi voi oireilla eri ihmisillä eri vakavuusasteilla.
Shelteillä tilanne voi ehkä olla samanlainen eli oireilu voi olla monenlaista ja ilmetä monilla eri vakavuusasteilla, joista yksi vakavimmista on sappirakon mukoseele. Jos oireet esiintyvät eri vakavuusasteilla ja eri elimissä, on oireyhtymän tunnistaminen yhtenäiseksi sairaudeksi vaikeaa. Osa oireista, kuten umpierityssairaudet, voivat myös vaikuttaa ristiin ja vahvistaa toisiaan.
Kystisen fibroosin oireilun vakavuusasteet ihmisillä, riippuen CFTR-geenin proteiinituotannosta:
| CFTR-proteiinin aktiivisuustaso | Kystisen fibroosin muoto | Oireet |
| < 3 % | Vakava, klassinen sairaus | Keuhko-oireet, haiman vajaatoiminta |
| 3-8 % | Lievempi, ”epätavallinen” sairaus | Hengitysongelmia, mutta haima toimii suhteellisen normaalisti |
| 8-12 % | Lievin muoto | Siemenjohdinten kehityshäiriö |
Voiko kyseessä olla ei-perinnöllinen ongelma?
Gookinin ym. (2024) tutkimuksessa mukoseeleshelteiltä ei löydetty CFTR-geenin mutaatiota, vaikka niiden sappirakoissa oli CFTR-proteiinin toimintahäiriö.
Koska mutaatiota ei löytynyt, Gookin esitti, että CFTR-toiminnan häiriö ei shelteillä ehkä olisi perinnöllinen. Tämä tarkoittaisi, että jokin ulkoinen tekijä vahingoittaa CFTR-proteiinia tai sen toimintaa. Kyse voisi olla esimerkiksi uudesta ympäristömyrkystä tai kemikaalista (torjunta-aine, ruoan lisäaine, lääkeaine). Kyseessä voisi olla pitkäaikainen altistuminen jollekin aineelle, jolloin ainetta kertyy elimistöön. Sappirakko myrkkyjen ja lääkeaineiden eritysreittinä olisi tällöin erityisen altis sairastumaan.
Mukoseelen esiintyminen erityisesti tietyissä roduissa puoltaa kuitenkin vahvasti myös perinnöllisyyden vaikutusta.
Jos asiaa halutaan selvittää, seuraava askel on tiedon kerääminen sairastuneista koirista sekä laajempi genomin tutkimus poikkeavan kohdan löytymiseksi. Shetlanninlammaskoirat ry:llä onkin meneillään Sappiprojekti, johon kuuluvat terveyskyselyt, tutkimusyhteistyö eläinlääkärien kanssa sekä näytteiden kerääminen geenitutkimusta varten.
Jos geenitutkimuksen tuloksena saataisiin jalostuksen avuksi dna-testi, voitaisiin sairaiden yksilöiden syntyminen ehkä estää kokonaan. Ja jos kyse on oireyhtymästä, voitaisiin testauksella vaikuttaa yhdellä kertaa moneen terveysongelmaan.
Miten suhtautua mukoseeleen jalostuksessa?
Dna-testiä ei vielä ole, joten tällä hetkellä jalostusvalintaa on tehtävä muiden tietojen perusteella.
Jalostuksesta kannattaa tietysti karsia koirat, joilla on sappirakon mukoseele. Oireeton koira kannattaa kuitenkin sulkea jalostuksesta vain, jos diagnoosi on täysin varma.
Jalostuksesta kannattaa karsia myös koirat, joilla on säännöllistä vatsaoireilua ja/tai jotka eivät pärjää ilman erikoisruokavaliota.
Kahden sellaisen koiran yhdistämistä keskenään kannattaa välttää, joiden kummankin lähisuvuissa esiintyy mukoseelea tai jotain muuta samaa sairautta.
Sheltti suhteellisen terve rotu
Vaikka tässä artikkelissa luetellaan monia shelttien sairauksia, ovat sheltit kuitenkin suhteellisen terveitä. Agrian tilastoissa shelttien sairastavuus on muihin rotuihin verrattuna keskitasoa ja kuoleman riski vakuutusaikana selvästi keskitasoa alhaisempi.
Liity mukaan uuteen vertaisyhteisöön ja uusimman tiedon lähteelle – klikkaa kuvaa ja lue lisää!
Lähteet
Gookin ym. 2015. Association of Gallbladder Mucocele Histologic Diagnosis with Selected Drug Use in Dogs: A Matched Case-Control Study. J Vet Intern Med, 29: 1464-1472. https://doi.org/10.1111/jvim.13649
Gookin ym. 2024. Acquired dysfunction of CFTR underlies cystic fibrosis-like disease of the canine gallbladder. Am. J. Physiol.-Gastroint. Liver Physiol. 327:4, G513-G530.
Lahtela ja Valkola 2010. KYSTINEN FIBROOSI, harvinainen sairaus hoitotyön haasteena. Opinnäytetyö, Rovaniemen ammattikorkeakoulu.
Mesich ym. 2009. Gall bladder mucoceles and their association with endocrinopathies in dogs: a retrospective case-control study. J Small Anim Pract. 0(12):630-5. doi: 10.1111/j.1748-5827.2009.00811.x.
Puukka 2020. Kystinen fibroosi ja CFTR. Kandidaatintutkielma. Oulun yliopisto.
Shetlanninlammaskoirat ry:n nettisivut: Sappirakon mukoseele.
Sulonen, J, Laurila, H P & Heikkilä, H 2021, ‘Retrospektiivinen tutkimus koiran sappirakon mukoseele Suomessa – elinajan ennusteeseen ja kuolemanriskiin vaikuttavat tekijät : Retrospective study of canine gallbladder mucocele in Finland – factors associated with survival and risk of death’, Suomen eläinlääkärilehti, Vuosikerta. 127, Nro 5, Sivut 279-288
